Ohjaaja ja käsikirjoittaja Tuomo Rämö muistaa ensikosketuksensa Edgar Allan Poen kauhuromanttisiin kertomuksiin.
– Olin yhdeksän tai kymmenen. Naapurissa asui eläkeläisrouva, jonka kirjahyllyssä oli Poen kokoelma Korppi ja kultakuoriainen. Olin saanut vihiä, että teoksessa olisi jotain kauhu- ja jännitysmateriaalia. Aihepiiri on kiinnostanut minua niin kauan kuin muistan.
Novellien maailma tempaisi nuoren Rämön mukaansa. Kauhukertomusten ohella hän innostui myös kirjailijan vähemmän tunnetuista etsivätarinoista ja muista teksteistä.
Vuosien saatossa ohjaajan arvostus Poen kirjallista taituruutta kohtaan on vain kasvanut. Nykyään Rämöä kiinnostavat erityisesti Poen taitava vertauskuvien käyttö sekä tarkkanäköisyys, jolla kirjailija luotaa ihmisen pimeimpiä puolia.
– Poen henkilöt tunnustavat meille itse, mitä ovat tehneet. He vievät meidät jonkin sellaisen puolen äärelle ihmisessä tai ihmisyydessä, jonne ei välttämättä muuten uskallettaisi mennä, Rämö kuvailee.
Poen elämästä tiedetään vain vähän. Valtaosa kirjailijan myöhemmästä maineesta perustuu hänen vihamiehensä Rufus Wilmot Griswoldin kirjoittamiin väärennettyihin muistelmiin, joissa Poe kuvataan mielenterveysongelmien ja riippuvuuksien kanssa kamppailevana, synkkänä hahmona. Silti monipuolinen Poe on kohonnut postuumisti yhdeksi amerikkalaisen romantiikan suurimmista nimistä.
Tämän monipuolisuuden Rämö haluaa välittää myös esityksessään Elävien hautajaiset, joka saa ensi-iltansa maaliskuussa Teatteri Telakalla. Viidestä erilaisesta tarinasta koostuvan esityksen henkilöt joutuvat kukin tavallaan kohtaamaan jotain vierasta. Tarinoissa normaali muuttuu oudoksi ja arkipäiväinen tunnistamattomaksi. Silti seuraukset eivät välttämättä ole pelottavia, vaan myös kummallisia, yllättäviä, jopa hauskoja. Esityksen teemat ovat nousseet suoraan Poen kirjallisesta tuotannosta.
– Poen teksteissä pelko ei välttämättä kohdistu mihinkään vaanivaan, vaan siihen, että asiat tai ihmiset muuttuvat vieraiksi. Toisaalta hän oli suuri romantikko ja esimerkiksi ihmisten välinen kumppanuus leimaa hänen kertomuksiaan. Poe oli myös varsin hauska, hänen tuotannossaan on paljon huumoria, Rämö luettelee.
Ohjaajan mukaan Elävien hautajaisilta voidaan odottaa vahvoja visuaalisia kontrasteja ja elämyksellistä uppoutumista Poen maailmaan. Näyttämöllepanoon on haettu inspiraatiota suoraan novellien kirjoitusajasta, joskaan täydelliseen historialliseen tarkkuuteen pyrkimättä. Tarinalinjojen pohjana on useita eri tekstejä, joista osa on sovitettu näyttämölle lähes sellaisenaan ja osasta on lainattu vain yksittäisiä elementtejä. Rämö uskookin, että esityksellä riittää annettavaa kaikenlaisille katsojille.
– Poesta pitävälle esityksen seuraaminen voi olla hyvinkin hauskaa, sillä se päästää katsojan seikkailemaan tuttujen novellien maastossa. Toisaalta esitys tarjoaa elämyksellisen kokemuksen myös aiheeseen tutustumattomille.
Elävien hautajaiset esitetään kevätkaudella 2018 yhteensä kaksitoista kertaa. Ensi-ilta 3.3.2018. Lippuja esityksiin voi ostaa Tiketistä.
