Ohjaaja Tuomo Rämö on toteuttanut yhdessä työryhmänsä kanssa suuren urakan. Teatteri Telakan Sota ja rauha saa ensi-iltansa tiistaina 31.3.2015.
Vaikka harjoitukset ovat olleet läsnä vahvasti alkuvuonna, esityksen ensimmäiset harjoitukset olivat jo alkusyksystä.
Rämö on dramatisoinut käsikirjoituksen Leo Tolstoin romaanin pohjalta. Ajatus Sodan ja rauhan sovittamisesta näyttämölle syntyi noin viisi tai kuusi vuotta sitten. Rämö on todennut aikaisemmin videohaastattelussa, että Leo Tolstoi (1828 – 1910) on ollut eräänlainen keskustelukumppani – jo ennen dramaturgisen työn aloittamista.
– Tolstoilla on hyvin tarkka näkemys ihmisen ja taiteen tehtävästä. Hän on myös perustelee hyvin laajasti näkemyksensä, Rämö sanoo.
Esityksen valmistamisessa on lisäksi käytetty Tolstoin teoksia Tunnustuksia (1882), Kolme kuolemaa (1859), Lapsuus (1852) ja Nuoruus ja poikaikä (1854, 1857).
Tausta-aineistona on kulkenut mukana myös Georg Henrik von Wrightin teos Järki ja ymmärrys (Vetenskapen och förnuftet, 1986).
Kumpi tekijä-minä tällaisessa prosessissa sitten vie enemmän; dramaturgi vai ohjaaja? Rämön mukaan työnkuvia ei voi alkaa erottelemaan.
– Kysymys on enemmän materiaalin sommittelusta, kuin vain kirjoittamisesta tai ohjaamisesta. Molemmat vievät vuoroin työtä eteenpäin. Tarvitaan jotain, mistä lähdetään liikkeelle mutta harjoituksissa syntyy jatkuvasti jotain uutta, joka pitää muotoilla oikein. Näin ollen molempia tarvitaan, Rämö puntaroi.
Rämö on paininut klassikoiden kanssa myös omassa ryhmässään Teatteri Kansan Syvät Rivit, jolle hän on ohjannut yhteensä viisi esitystä. Hänen työnkuvansa on ollut joko dramaturgi ja ohjaaja, tai ohjaaja yhdessä jonkun toisen kanssa.
Rämön viimeisin ohjaus ryhmälle on Oikeusjuttu, joka sai ensi-iltansa Teatteri Jurkassa helmikuun lopussa. Esitys on yhteistuotanto, joka vietiin äskettäin Lappeenrannan kaupunginteatteriin.
Rämön ohjaama Fjodor Dostojevskin romaaniin perustuva Rikos ja rangaistus vieraili Teatteri Telakalla keväällä 2013. Esitys oli Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa vuonna 2011.
Sodan ja rauhan harjoitusprosessia Rämö pitää rikkaana. Teos pitää sisällään myös runsaasti detaljeja. Kysyttäessä harjoitusprosessille ominaisia asioita, Rämö nostaa esille vastaparien olemassaolon.
– Tässä on jatkuvasti olemassa vastaparit, jotka toimivat rinnakkain. Esimerkiksi sijaintipaikaksi ei voisi asettaa vain metsää tai vain taloa – tarvitaan niitä molempia, Rämö vastaa.
Hän on aikaisemmin todennut, että Sota ja rauha pitää sisällään kuoleman vääjäämättömyyden. Onko esityksessä kyse siis elämästä ja kuolemasta?
– Ei. Asian voisi muotoilla niin, että ei voi olla pelkästään rakkauskohtauksia mutta ei myöskään pelkästään sotaa, Rämö toteaa.
Lisää aiheesta:
Sota ja rauha – Tapahtumasivu
Sota ja rauha – Taustatietoa esityksestä
